Historia

PDF-tiedostokese75_historiikki_.pdf (1006 kB)
Historiikki: 75-vuotias Keski-Suomen Ekonomit ry

Tästä kaikki alkoi:

Arvoisa Ekonoomi

Oulun esimerkillisesti viitoittamaa tietä seuraten kutsumme me allekirjoittaneet Jyväskylän ja sen lähiympäristön ekonoomeja paikallisen ekonoomiyhdistyksen perustavaan kokoukseen, mikä pidetään Kaupunginhotellissa kuluvan huhtikuun 10. päivänä kello 19. - Ilmoita myöskin naapurillesi tästä kokouksesta ellei hän mahdollisesti ole saanut kutsuamme.

Jyväskylässä huhtikuun 7. päivänä 1937.

Armas Ahlqvist Pekka Mitro

Topias Ahola Martti Pastinen

Yrjö Soini"

 

Tästä se alkoi. Ja kiire näytti olevan jo silloin. Kutsu yhdistyksen perustavaan kokoukseen on lähetetty huhtikuun 7. päivä 1937 ja kokous pidettiin jo 10. päivä. Kulkiko posti silloin päivässä vai kahdessa - valmistautumisaikaa ei kuitenkaan liiemmälti jäänyt. Ehkä ei kalenteritkaan silloin olleet niin täyteen varattuja.

Perustamiskokoukseen saapui 18 ekonoomia Jyväskylästä ja sen lähipitäjistä. Kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa paikkakunnalle Ekonoomiyhdistys r.y:n Keski-Suomen Alaosasto Helsingin kaupungissa kotipaikkaoikeutta nauttivan Ekonoomiyhdistys r.y :n alaosastoksi. Johtokuntaan valittiin pankinjohtaja Armas Ahlqvist puheenjohtajana, taksoitussihteeri Martti Pastinen Jyväskylästä sihteerinä ja rahastonhoitajana sekä konttoripäällikkö Volter Alonen Vihtavuoresta ja prokuristi Pekka Mitro Jyväskylästä jäseninä. Tilintarkastajiksi valittiin pankinprokuristi Yrjö Soini ja myyntipäällikkö Kalervo Ansio sekä varalle Veikko Sirén Jyväskylästä. Jäsenmaksuksi päätettiin Smk 50 josta puolet tilitettiin pääyhdistykselle.

Sääntöjen mukaan yhdistyksen jäseneksi pääsi jokainen Kauppakorkeakoulun käynyt, jonka yhdistyksen johtokunta, sille jätetyn kirjallisen hakemuksen perusteella hyväksyi. Lisäksi yhdistyksellä saattoi olla kannattavia ja kunniajäseniä. Olipa säännöissä maininta myös omaisuudesta. "Jos yhdistys purkautuu, joutuu sen omaisuus Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnalle Helsingissä."

Huhtikuun lopussa Helsingin pääyhdistyksestä saapuikin sitten kirje yhdistyksen sihteerille, taksoitussihteeri Martti Pastiselle:

"Terve mieheen,

Kiitos kirjeestäsi ja iloisista uutisista. Hauska todeta teikäläisten reippaat otteet ja suuri innostus. Jyväskylä on nyt varmana kakkosena kintereillään Viipuri, jonka perustava kokous pidettiin 16/4. Vaasassa ollaan parhaillaan synnytystuskissa - hapatus näkyy leviävän."

Alusta alkaen yhdistyksessä oli kiinnostusta esitelmiin ja varainhankintaan, mikä käy ilmi Keski-Suomen alaosaston kesäkuun 5. päivä 1937 Jyväskylän Klubilla pidetyn yleiskokouksen pöytäkirjasta. Kokouksen yhteydessä pankinjohtaja Veikko Sariola piti esitelmän "Jyväskylän vanhoista kauppatavoista" ja konttoripäällikkö Volter Alonen alusti keskustelukysymyksen "Mihin tarkoituksiin olisi yhdistyksellemme koottava varoja". Läsnä oli 18 jäsentä - siis lähes kaikki yhdistyksen jäsenet.

Syksyllä 1937 vireä yhdistys jo kutsui myös vastaperustetun Vaasan alaosaston vierailulle Jyväskylään 2.-3.10.1937. Vierailu alkoi yhteisellä illallisella Jyväskylän Klubilla 31 henkilön voimin, joista vaasalaisia oli 12. Tapahtumasta pidetyn pöytäkirjan mukaan rattoisaa vierailua vietettiin aina pikkutunneille asti. Sunnuntaina 3.10. oltiin kuitenkin jo varhain liikkeellä ja kello 8 kokoontui 25 ekonoomia tutustumiskäynnille Keski-Suomen Autoon. Kello 9:15 lähdettiin autoilla Lievestuoreen Haarlan tehtaille isännöitsijä V. Pyhälän kotiin kahville ja sen jälkeen insinööri Myyrä selosti kaaviokuvin selluloosan valmistusta, ja tutustuttiin itse tehdaslaitoksiin. Paluumatkalla vierailtiin vielä Wilh. Schaumanin Faneeritehtaalla ja yhteinen lounas syötiin Jyväskylän Klubilla.

Retkeily, yritysvierailut ja virkistystoiminta sävytti yhdistyksen tapahtumia jo alkuvuosina.

V. 1938 keskisuomalaiset ekonoomit tekivät vastavierailun Vaasaan ja vuosikokouspöytäkirjan mukaan. "Vierailuohjelma Vaasassa oli varsin monipuolinen ja isäntien vieraanvaraisuus aivan erinomainen, mitä retkeläiset vielä näin perästäkin päin kiitollisina muistelevat". Vuosikokouksen yhteydessä valittiin yhdistyksen toiminnan elvyttämiseksi huvitoimikunta. Huvitoimikunnan kokoonkutsujan toimi usean vuoden ajan Eero Fredrikson.

Vuoden 1939 toimintakertomuksessa vuosikokoustilaisuuksien lisäksi on saanut maininta sauna- ja rapu-ilta: "...ekonoomi Eero Fredrikson oli vieraanvaraisesti eräänä kauniina elokuun lauantaina kutsunut osaston jäsenet huvilalleen Paloniemeen viettämään sauna- ja erikoisesti rapu-iltaa. Ilta oli erittäin hauska ja isännän huolenpito vieraistaan vallan ylenpalttinen, joten läsnä olleet vieläkin muistelevat sitä kiitollisina".

Sota-aika hiljensi yhdistyksen toimintaa merkittävästi. Vuodelta 1940 mainitaan "Osastolla on ollut vai yksi kokous nimittäin sodan johdosta myöhästynyt vuosikokous, joka voitiin pitää vasta 25.9.1940." ja 1941-1942 toimintakertomuksessa: "Kuluneiden kahden vuoden aikana osaston toiminta on kesäkuussa 1941 ja yhä jatkuvan sodan johdosta ollut täysin lamassa aina viime vuoden loppupuolelle asti, jolloin toiminta taasen pääsi vauhtiin."